Irene sisustaa!

Minuun on iskenyt sisustusinto!  Olen jo varannut kauniin vanhan mahonkiruokapöydän Fasaanista ja nyt hakusessa siihen sopivat tuolit.  Olen aina pitänyt vanhan ja uuden muotoilun yhdistämisestä.  Siispä seuraksi modernit tuolit.

Ihastuin ensiksi Philippe Starckin Kartellille suunnittelemaan Masters tuoliin, josta uuden ruokaryhmän hankintainnostus lähti.  Masters tuoli on nerokas, kuten Stackin jutut usein ovat: se koostuu  nimensä mukaisesti kolmen mestarin tuoleista: Arne Jacobsenin Seiska, Eero Saarisen Tulip ja Charles Eamesin Eiffel tuoleista.  Se on pinottava, siinä on erittäin hyvä istua, käy myös ulkokäyttöön ja hinta on vain 153 €.

Nyt tuli myyntiin Patricia Urquiolan Kartellin suunnittelema Combac chair, joka taitaa sittenkin viedä voiton. Nyt pitäisi vielä päättää otanko sen koko mustana vai mustana ja puujaloilla...

Simon kynttiläjalka (Driade by Borek Sipek) kotoa jo löytyy ja sopii mainiosti vanhalle mahonkipöydälle!

Tilaukseen vielä Ingo Maurerin Birdie valaisin ja homma on kasassa!

Tämä ihana Eero Saarisen Tulip ruokaryhmä menee nyt varastoon tauolle.  Tein 13-vuotta sitten löydön.  Löysin suunnitteluvuodelta -57 olleen marmorikantisen pöydän ja punaisella nahkaistuimella 6 kpl tuolit.  Näistä en luovu mutta vaihtelu virkistää!

Sieniretkellä Sipoossa

Sienretkissä saaliin lisäksi on mukavinta liikkua luonnossa ja katsoa kun iloiset koiraveijarimme Fredi (Irlannin terrieri 10v.) ja Lumi (Jack Russelin terrieri 7-v) nauttivat juostessaan vapaasti metsässä .  Heillä on tapana kieriskellä sammaleisella kalliolla ja ottaa ilo irti luonnosta.  Lumilla on myös taipumusta pyöriä kakassa; luit oikein!  Tällä kertaa todennäköisesti hirven jätöksissä.  Ei kun puroon vaan ja koira pesuun!
  Kyllä tällä  on kuulemma ihan hyvä syykin.  Koirat joilla on metsästysvaisto tekevät sitä hämäystarkoituksissa, ettei saalis haistaisi lähestyvää saalistajaa!

Tulihan niitä.  Parissa tunnissa saimme reilun ämpärillisen suppilovahveroita.  Pari keikkaa vielä ja talvi on turvattu!

Pariisi

Pariisi on minulle tuttu kaupunki  -80 luvulta asti.   Tällä kertaa muotiviikot ja Premiere Classe veivät meidät  sinne.  Miksi muotimessuille ?  Zarrossa on myynnissä myös koruja,  joten tilanne piti päästä päivittämään, eikä yhtään harmita että messut olivat Pariisissa.  Ajankohtaan nähden kuuma sää (+33-35) helli meitä koko viikonlopun.  Pidimme kortteeria  tuttavamme kotona, joka sijaitsee 1600-luvulla rakennetussa talossa, vasemmalla rannalla, juuri NotreDamen kohdalla.  Oli mukava herätä kirkonkellojen soittoon sekä hakea tuore leipä lähileipomosta ! Oikeaa pariisilaiselämää...

Tässä "kotikatumme"

Runsas tori aivan"kotimme" tuntumassa  Saint Germain kadun varrella. Tarjolla äyriäiset, kalat, juustot, lihat, hedelmät, vihannekset ja kukat!

Tässä menossa messuille.  Teltat ovat Jardin de Tuileries puistossa, Rue de Rivolin varrella!

Messuilla ei saanut kuvata mutta Minna Parikalla ja Irene Kostasilla ei ollut  mitään sitä vastaan.

Merci-tavarataloa on paljon hehkutettu.  Ihan mukava paikka, mutta ei ihan vastannut odotuksiani.  Corso Como 10 sekä Rossana Orlandi menevät mielestäni rouheudessaan ohi.

Lounaskäynti luomuravintola Giraudissa, Maraisin kaupunginosassa. Raikkaita keittoja!

Rakastan Le Bon Marche tavarataloa! Se on ihmisen kokoinen, akustiikaltaan pehmeä, huolella valitut tuotteet sekä loistava palvelu.

Lontoo oli syyskuun teema ja tarjolla esim. Zoe&Morganin koruja, joita saa myös Zarrosta!

Mukaan tarttui FreeLancen nirunaru nilkkurit sekä japanilainen Menardin hajuvesi!

FreeLance on yksi kenkä - ja saapas suosikeistani. Ostin ensimmäiset kaksikymmentä vuotta sitten. Ne ovat edelleen käytössä sekä löytyvät yhä mallistosta!

                                           Ja väliin pastikset sekä espressot ja taas jaksaa...

Pieni kappeli St. Honorella.  Täällä vietettiin Yves Saint- Laurentin hautajaiset kesäkuussa 2008.  Olin sattumalta samaan aikaan kaupungissa.

Coletessa tulee aina pistäydyttyä.  

Alakerran pikkutavara on melko peruskamaa, mutta yläkerran vaatteet sekä asusteet kerrassaan herkkuja.  Jos kukkaro antaisi myöden, lähtisin sieltä aika monen pussukan kera!  Coletessa ei missään tapauksessa saa kuvata, joten tässä salakuva valokuvaaja Terry Richardsonin pahvinukeista!  Hän on kuukauden taiteilja Coleten pikku galleriassa.

Palais de Tokio oli valitettavasti remontissa.  Ainoastaan 4 tilateosta on esillä.  Lounastimme museon kahvilassa.

Muotimuseo sijaitsee Av. president Wilsonilla, Palais de Tokiota vastapäätä.

Näinkin rennosti voi ottaa nokkaunet keskellä Pariisia!

Hermésillä oltiin näin leikkisällä mielellä!

YAT Cheungin kanssa aamiaisella  juuri ennen kotiinlähtöä!

Näkemiin Pariisi!